Internetistä löytyy Lieveloo-perheen sukupuu, missä mainitaan Auke Dirksz Visserin nimi. Hän oli konstaapelin apuri fregatti Huis te Warmelossa. Auke liittyi Lieveloon sukuun hänen lapsenlapsensa Annetjen kautta, joka meni vuonna 1751 naimisiin Jacob Josias Lieveloon kanssa. Tämän pariskunnan lapset ovat täten myös Auke Dirksz Visserin jälkeläisiä. Yksi heistä on Rob Lieveloo Ranskasta, joka julkaisi sukupuunsa internetissä.(1) Kesäkuusta 2020 lähtien hän on ollut tietoinen siitä että eräs hänen kaukaisista esi-isistään on ollut yksi Huis te Warmelon miehistön jäsenistä.
Avioliitot ja lapset
Auke Visser menehtyi vuonna 1715 ja jätti jälkeensä vaimonsa sekä viisi poikaansa.(2) Dirk, perheen vanhin poika, oli tuolloin 29-vuotias, naimisissa ja hänellä itsellään oli myös lapsia. Toiseksi vanhin poika Aris meni vuonna 1716 naimisiin. Jacob ja Cornelis, kaksi nuorimmaista poikaa, menivät molemmat naimisiin vuonna 1724. Perheen keskimmäisestä pojasta, nimeltään Theunis, ei ole löytynyt tietoja aviorekisteristä.
Auke Visserin viisi lasta ovat syntyneet useiden avioliittojen aikana. Kolme vanhinta poikaa syntyivät avioliitossa Aafjen Aris Schellinger kanssa, kaksi nuorimmaista hän sai Etjen Jacobs Tolkin kanssa. Auke meni elämänsä aikana yhteensä neljä kertaa naimisiin, ja oli kolme kertaa leskenä. Hänen viimeisin vaimonsa Helena Hendriks, jonka hän nai vuonna 1707, jäi leskeksi laivan uppoamisen jälkeen. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia.
Visser alias Tolk
Visser-Lieveloon sukulinjassa tapahtui huomiota herättävä nimenmuutos. Jacob Aukesz Visser, Auke Visserin neljäs poika, otti käytöönsä Tolk-sukunimen noin vuonna 1736.(3) Hän otti tämän nimen äidiltään Etjen Jacobs Tolkilta. Vuonna 1724 Jacob meni naimisiin Trijntje Jacobs Jordaanin kanssa. Yksi heidän lapsistaan oli edellämainittu Annetje, joka muodostaa yhteyden Lieveloo-perheeseen.
Ariksesta ja Aukesta, pariskunta Visser alias Tolk-Jordaanin kahdesta muusta lapsesta, kuoriutui patriootteja, kansalaisia, jotka kääntyivät käskynhaltijaa ja hallitsevaa eliittiä vastaan. Aris Tolk asettautui kirjanpainajaksi Haarlemiin, ja myöhemmin Edamiin.(4) Auke Tolk asui koko elämänsä ajan Medemblikissä. Hän oli siellä lyhyen aikaa patriootin kaupunginvaltuuston jäsen. Vuonna 1795 Anke oli myös jäsen ’Alankomaan kansan tilapäiset edustajat’-lajiliitossa (Provisionele Representanten van het Volk van Hollandin), joka oli silloin Alankomaiden korkein hallintoelin.
Lieveloo-perhe
Palaamme takaisin Annetje Tolkiin, Auke Visserin lapsenlapseen, joka meni naimisiin Jacob Josias Lieveloon kanssa. He asuivat Medembikissä, missä heidän kaikki kymmenen lasta syntyivät ja kastettiin. Jacob Josias Lieveloo kuoleman jälkeen Annetje muutti vielä kotona asuvien lastensa kanssa Alkmaariin vuonna 1783.(5)
Mainitsemisen arvoista on Annetjen ja Jacobin tyttären, Trijntjen, kohtalo. Hän menehtyi merellä aivan kuten hänen isoisänsäkin. Trijntje menehtyi vuonna 1792 synnytyksen aikana Carel-laivassa, joka oli matkalla kohti Demeraraa. Hän oli naimisissa Nicolaas Hendrik de Langen kanssa, joka oli peräisin hyvin tunnetusta Alkmaarilaisesta regenttiperheestä ja ja työskenteli hallinnossa Alankomaiden Karibiassa.(6)
Rob Lieverloo polveutuu Annetje Tolkin ja Jacob Josias Lieveloon nuorimmasta lapsesta Hermanuksesta. Robinin esivanhemmat pysyivät pitkälle 1800-luvulle saakka yhteydessä tunnettuun juustokaupunkiin ja olivat töissä valtion palveluksessa. Hänen isoisänsä Adam Jacob Josias Lieveloo oli kotoisin Alkmaarista. Hän ilmottautui vuonna 1884 vapaaehtoiseksi armeijan palveluun ja työskenteli myöhemmin hallinollisena virkamiehenä Haagin kunnallistalossa. Adam Jacob Josias vietti siellä vuonna 1934 50-vuosipäivää hallituksen palveluksessa.(7) Hän oli kuudetta sukupolvea Auke Visserin jälkeen, Rob Lieveloo kahdeksas.
Kuva: Ryhmäpotretti vuodelta 1898 Adam Jacob Josias Lieveloon ja Hermina Christina Matserin kihjalaisista. Kihlatut istuvat keskellä, mies sotilaspuvussa. (Rob Lieveloo)
Tämä artikkeli on toteutettu Rob Lieveloon antamien tietojen pohjalta.
Vieraile täällä hänen nettisivuillaan Lieveloo-perheestä.
(1) Sukupuun tiedot tulevat osittain J.A. van der Nollelta Blaricumista.
(2) Westfries Archief (WFA), Oud Notarieel Archief Medemblik, inv.nro. 3239, asiakirja 47.
(3) Kaksoisten kastekirjassa, päivätty 18. maaliskuuta 1736, lasten isää kutsutaan ensimmäistä kertaa Jacob Tolkiksi. WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 3.
(4) Jaap Molenaar, ‘Bestuurlijke duizendpoot en weldoener’, lehdessä: Oud Edam jaargang 27 nro. 2, Edam, 2003, s. 5-6.
(5) WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 7, 4. toukotuuta 1783.
(6) Regionaal Archief Alkmaar, Archief van de Familie de Lange, inv.nro. 126.
(7) Delpher.nl, De Nederlander, 11. huhtikuuta 1934.