Konstaapelin apuri Auke Visser oli 55-vuotias värväytyessään fregatti Huis te Warmeloon. Tällä Medemblikistä kotoisin olevalla merenkulkijalla oli siinä vaiheessa jo melkoinen elämä takanaan, sillä hän oli naimisissa neljännen kerran ja hänellä oli yhteensä viisi poikaa. Suurin osa hänen elämästään tapahtui kuitenkin merellä. Hän oli paikallisen kipparikillan jäsen ja omisti vanhimman poikansa kanssa pienen rahtilaivan.(1) Vuodelta 1689 peräisin olevan notaarin asiakirjan ansiosta Auke Visserin merenkulkuelämään voidaan lisätä erityinen luku.
Notaarin luona
Maaliskuussa 1689 Auke Dirksz Visser, Karsten Dirksz ja Willem Pietersz Brander ilmestyivän notaari Jan de Zeen luokse Medemblikissä.(2) Vain hieman ennen tätä vierailua nämä kolme miestä olivat purjehtineet laivuri Willem Claasz Huijbertsin kanssa, jonka laivassa he olivat toimineet pursimiehenä, ruorimiehenä ja kokkina. Laivurin pyynnöstä he antoivat lausunnon.
Notaarin asiakirjasta ilmenee, että he olivat joutuneet 1. marraskuuta 1688 vaikeuksiin Visser-laivansa kanssa alankomaalaisen Schouwen-Duivenlandin saaren lähellä. Myrskyisän sään vuoksi he joutuivat matalaan veteen, joka pakotti heidät pudottamaan ankkurin. Tämä ei kuitenkaan poistanut karilleajon vaaraa. Yöllä vuorovesi kääntyi, heidän aluksensa osui merenpohjaan ja heidän oli pakko katkaista ankkuriköysi. Purjehtimalla aallokkoa pitkin miehistö löysi uuden ankkuripaikan rannan ja hiekkarantojen välistä. Marraskuun 2. päivänä luotsit tulivat alukselle ohjaamaan Visserin turvalliseen satamaan. Hätäisä tilanne päättyi siis hyvin, ja vahinko rajoittui ankkurin menetykseen ja korkeisiin luotsauskustannuksiin.
Oranian prinssin kuljetusalus
Mitä Visser-alus teki Schouwen-Duivenlandin edustalla marraskuussa 1688? Amsterdamin kaupunginarkistossa oleva rahtaussopimus antaa tähän lisäselvyyttä.
Laivuri Willem Claasz Huijberts teki 30. syyskuuta 1688 sopimuksen Amsterdamin amiraliteetin varustamopäällikön Johan Teengsin kanssa. Sopimuksen marginaalissa lukee, että varustamopäällikkö ja laivuri toimivat Oranian prinssin, käskynhaltija Vilhelm III:n, puolesta.(3) Teengs palkkasi kauppalaivan käskynhaltijan rohkeaa yritystä varten: hän halusi suorittaa sotilaallisen hyökkäyksen Englantiin. Hän järjesti lyhyessä ajassa peräti 144 flöittiä, kaljuuttia, boeier-laivaa ja smack-alusta.(4)
Laivuri Willem Claasz Huijberts neuvotteli 1 375 guldenin kuukausivuokran. Hänen oli saatava laivansa valmiiksi mahdollisimman pian ja varustettava se vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Laivurin odotettiin tietysti myös hankkivan riittävän miehistön. Kohde ja lasti pidettiin rahtaussopimuksessa joustavina.
Kunniakas ylitys
Lokakuussa 1688 noin 500 sota- ja kuljetusalusta kokoontuivat alankomaalaisen Hellevoetsluis-sataman luokse. Laivaston oli määrä kuljettaa Englantiin kansainvälinen armeija, joka koostui yli 20 000 sotilaasta, tuhannista hevosista ja suuresta määrästä sotatarvikkeita. Viikkoja suotuisia tuulia odoteltuaan laivat lähtivät liikkeelle 30. lokakuuta 1688. Hyökkäyslaivasto oli hädin tuskin avomerellä myrskyn puhjetessa. Tämä myrsky iski myös Auke Visserin laivaan. Luotseja lähetettiin tuomaan laivat takaisin Goereese-merelle.
Toinen yritys onnistui paremmin. Neljän päivän purjehduksen jälkeen käskynhaltija Vilhelm III:n armeija astui Englannin maaperälle. Maihinnousu tapahtui 15. marraskuuta Torbayssa, Englannin lounaisrannikolla.
Joulukuun puolivälissä Oprechte Haerlemsche courant-lehdessä kerrottiin, että sotilasoperaatio sujui suunnitelmien mukaan. Suurin osa palkatuista kauppalaivoista oletettiin palaavan pian takaisin Alankomaihin.(5) Tammikuun 21. ja 28. päivä vuonna 1689 noin 60 Englannista tullutta kuljetusalusta saapui Nieuwe Diepiin. Niiden joukossa oli Visser-alus. Sää oli kylmä. Alus ja miehistö kohtasivat raskasta jäätä palatessaan takaisin.(6)
Lopuksi
Medemblikiläinen Auke Visser todisti ja oli osana historiallista tapahtumaa vuonna 1688: Oranian prinssin sotilaallisessa hyökkäyksessä Englantiin. Tämä hyökkäys toi Vilhelm III:n Englannin valtaistuimelle ja teki Englannista Alankomaiden liittolaisen Ranskaa vastaan. Huis te Warmelon myöhempi merimies oli tuolloin 28-vuotias.
On hyvin todennäköistä, että Auke Visser oli jo keväällä 1689 takaisin merellä, matkalla kohti uutta määränpäätä. Laivuri Willem Claasz Huijberts allekirjoitti 6. toukokuuta rahtaussopimuksen tuodakseen suolalastin Setubalista, Portugalista.(7) Oliko Auke Visser jälleen yksi hänen miehistön jäsenistä?
Kuva: käskynhaltija Vilhelm III:n lähtö Hellevoetsluisista Englantiin 11. marraskuuta 1688. Suuri hyökkäyslaivasto on ankkurissa. (Rijksmuseum)
(1) Fi.fregathuistewarmelo.nl , Auke Visser Medemblikistä.
(2) Westfries Archief, Oud Notarieel Archief Medemblik , inv.nro. 3222, asiakirja 74.
(3) Stadsarchief Amsterdam (SA), Notariële archieven (NA), inv.nro. 5255, asiakirja 363232.
(4) SA, NA, inv.nro. 5257B, asiakirja 348159.
(5) Delpher.nl, Oprechte Haerlemsche courant, 11. ja 14. joulukuuta 1688.
(6) Delpher.nl, Oprechte Haerlemsche courant, 1. helmikuuta 1689.
(7) SA, NA, inv.nro. 5258A, asiakirja 459485.