Auke Visser oli konstaapelin apuri fregatti Huis te Warmelossa. Konstaapelin tehtävänä oli huolehtia laivan muonavarastosta sekä miehistön päivittäisestä vesi- ja ruoka-annosten jakamisesta. Medemblikissä perheensä kanssa asuneella Auke Visserillä oli epätavallinen tausta konstaapelin apuriksi. Eräs notaarinen asiakirja vuodelta 1716 toimii lähtökohtana lähempään tutustumiseen tähän miehistön jäseneen.
Perinnönjako
Ensimmäinen helmikuuta 1716 – jo menehtyneen – Auke Visserin omaisuus jaettiin Medemblikissä notaari Pieter van der Wolffin läsnäolossa.(1) Tästä toimituksesta tehty asiakirja vihjaa vainajan olleen Huis te Warmelon palveluksessa. Hänen omaisuuteensa kuului 11 guldenia, jotka oli kirjattu fregatin kapteenin François de Grootin nimiin. Notaarin asiakirjassa ei mainita mitään menehtyneen kuolisyystä tai kuolinhetkestä. On kuitenkin ilmiselvää, että tämä Medemblikkiläinen konstaapelin apuri oli puoli vuotta aiemmin menehtynyt laivaonnettumuudessa Suomenlahdessa.
Auke Visser jätti jälkeensä vaimonsa ja viisi poikaansa. Perinnönjaon asiakirjan on allekirjoittanut hänen vaimonsa Helena Hendriks ja heidän perheen kolme vanhinta poikaa: Dirk, Aris ja Theunis. Kaksi nuorimmaista, Jacob ja Cornelis, olivat tuolloin teini-ikäisiä ja täten alaikäisiä. Notaarissa heitä edusti heidän huoltajansa.
Proomu
Tärkein osa Auke Visserin omaisuudesta oli hänen proomunsa. Proomu on pieni laiva, joka otti suurten merilaivojen lastin vastaan ja saattoi sen määränpääsatamaan. Niitä käytettiin myös tavaroiden ja matkustajien kuljettamiseen satamasta sotalaivoihin, jotka olivat ankkuroituna lähelle Texel-saarea. Proomut olivat välttämätön osa Zuiderzeen satamakaupunkeja, jotka olivat suurten syvänmeren alusten saavuttamattomissa.
Auke Visser omisti puolet proomusta. Toinen puolisko laivasta oli hänen vanhimman pojan Dirkin omaisuutta. Auken omaisuutta jaettaessa päätettiin, että Dirk saisi hänen isänsä osuuden ja tulisi siten proomun täysimittaiseksi omistajaksi. Tämä antoi hänelle huomattavan edun muihin perillisiin verrattuna. Siksi perilliset sopivat, että Dirk maksaa 600 guldenia korvausta perheen yhteisiin varoihin.
Laivurit
Proomun omistajina Auke ja Dirk Visser tienasivat aluksella elantonsa. Yleensä proomun miehistö koostui laivurista ja hänen apuristaan. On hyvin todennäköistä, että Dirk aloitti apurina, oppi merenkulun niksit työtä tehdessä ja lopulta seurasi isänsä jalanjälkiä. Isä sekä poika olivat molemmat Medemblikin kipparikillan jäseniä. Auke oli vuosina 1709-1710 jopa yksi killan neljästä hallituksen jäsenistä. Hänet mainitaan killan tilissä etunimellään ja isännimellään: Auke Dirksz.(2)
Vuonna 1714 kipparikilta sai Dirk Visseriltä summan rahaa tiettyä ’hankintaa’ varten. Hänestä tuli tuolloin ilmeisesti killan jäsen. Seurasikohan hän tänä vuonna isänsä jalanjälkiä tullen proomun laivuriksi?
Medemblikkiläinen Auke Visser tunsi meret hyvin, se on varmaa. Hän oli 55-vuotias silloin kun Huis te Warmelo lähti satamasta.(3) Entisellä proomun laivurilla, joka ilmottautui sotalaivassa konstaapelin apulaiseksi, oli varmasti hyvää käyttöä 18 guldenin kuukausipalkallaan.
Kuva: Hinaaja lähestyy kotisatamaansa Medemblikissä. Yksityiskohta Bonifaciuskirkon lasimaalatusta ikkunasta, jonka kipparikilta lahjoitti vuonna 1671.
(1) Westfries Archief (WFA), Oud Notarieel Archief Medemblik, inv.nro. 3239, asiakirja 47.
(2) WFA, Oud Archief Medemblik, inv.nro. 1052.
(3) WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 1, 15. helmikuuta 1660.