Huis te Warmelon palkkarekisterin mukaan Alkmaarilainen Cornelis van Herk oli laivan toinen kirjuri. Toinen kirjuri toimi ensimmäisen kirjurin, joka oli päävastuullinen laivan hallinnosta, apurina ja sijaisena. Cornelis van Herk oli vuoden 1715 suunnilla tunnettu nimi Alkmaarissa. Hän oli latinalaisen koulun apulaisrehtori ja musiikin harrastaja. Mutta onko sotafregatin toinen kirjuri ja Alkmaarista kotoisin oleva apulaisrehtori yksi ja sama henkilö?
Perhe Van Herk
Apulaisrehtori Cornelis van Herkin kehto seisoi Alkmaarissa, missä hänet kastettiin 7. heinäkuuta 1656. Hänen vanhempansa Francois Hercke ja Wenefrida Buijck olivat menneet naimisiin neljä kuukautta aiemmin. Heidän avioliittonsa oli kuitenkin lyhytikäinen, sillä ‘Weijntje Buijcken’ haudattiin 27. heinäkuuta samana vuonna. Corneliksen isä meni vuonna 1663 uudelleen naimisiin Anna Blauwvoetin kanssa.
Cornelis van Herk astui itse 22-vuotiaana avioliittoon. Hän kihlautui 13. marraskuuta 1678 Trijntje Backeruksen kanssa, joka oli urkuri Hendrk Backeruksen tytär. Cornelis asui sillä hetkellä Alkmaarin Langestraat-kadulla. Se, että hänen isänsä ja äitipuolensa asuivat myös tällä kadulla, voisi viitata siihen että Cornelis van Herk kasvoi Langestraatissa. Alkmaarin reformoidun kirkon kastekirjoihin on merkitty seitsemän lasta Cornelis ja Trijntje Backeruksen avioliitosta. Näistä lapsista kolme mainitaan Cornelis van Herkin testamentissa vuodelta 1708: Cornelis, Pieter ja Wenefrida Elisabeth.(1) Alkmaarissa oli täten kaksi Cornelis van Herk-nimistä henkilöä! Cornelis juniori kastettiin 8. syyskuuta 1688 Alkmaarin Grote Kerk-kirkossa.
Musiikin harrastaja
Vanhempi Cornelis van Herk nimitettiin vuonna 1708 latinalaisen koulun apulaisrehtoriksi. Hänellä oli tuona aikana jo pitkä ura takana opetusalalla, sillä lyhyesti sen jälkeen kun hän meni naimisiin Trijntje Backeruksen kanssa, nimitettiin hänet toiseen kouluun opettajaksi. Melkein samanaikaisesti hänen nimityksestään rehtoriksi, Van Herkistä tuli myös yksi Alkmaarin Kapelkerk-kirkon pysyvistä urkureista.(2) Hän tunsi Kapelkerkin urut hyvin. Vuonna 1706, kaksi vuotta aiemmin, Van Herk oli ’musiikkitaiteiden harrastajana’ arvioimassa tämän instrumentin kunnostusta. Siitä, että musiikilla oli iso rooli tämän apulaisrehtorin elämässä, ei ole epäilystäkään. Hän omisti useita instrumentteja ja kokoelman musiikkikirjoja, sekä painettuna että kirjoitettuna. Tämän omaisuuden Cornelis van Herk jätti vuoden 1708 testamentissaan Cornelis juniorille.
Velat
Vuoden 1713 lopulla apulaisrehtori Cornelis van Herk joutui tekemisiin velanperijöiden kanssa. Ensin hänet vietiin Alkmaariin oikeuteen lainan takaajana. Tuomarit antoivat hänelle kuusi viikkoa aikaa maksaa 100 guldenia ja viivästyskorot. Vuosina 1714 ja 1715 apulaisrehtori vietiin uudestaan oikeuteen, tällä kertaa toimitettujen myymälätavaroiden maksattomien laskujen vuoksi. Tavarat olivat pääosin Cornelis juniorin ostamia, mutta velkojat haastoivat apulaisrehtorin hänen poikansa isänä ja huoltajana. Viimeisin päätös näistä kahdesta tapaksesta tehtiin 21. maaliskuuta 1715. Asianajaja anoi tuolloin Van Herkin nimissä kahden kuukauden mittaista maksunlykkäystä, mutta tuomareiden päätöksestä haastatun oli maksettavat laskut kuukauden sisällä.(3)
Toinen kirjuri
Cornelis van Herk juniori mainitaan vielä oikeuteen liittyvissä dokumenteissa vuosina 1714-1715, jonka jälkeen kaikki jäljet hänestä katoavat. Hänestä ei löydy vihkitodistusta, mahdollisten lasten kastekirjoja tai kuolintodistusta. Eräässä notaarin asiakirjassa vuodelta 1736 mainitaan ainoastaan Pieter ja Elisabeth apulaisrehtorin Cornelis van Herkin perijöinä.(4) Tämän perusteella voidaan olettaa, ettei apulaisrehtori, vaan hänen poikansa Cornelis juniori toimi toisena kirjurina Huis te Warmelossa. Tämä Alkmaarista kotoisin oleva nuoriherra oli myös mahdollisesti yksi Suomenlahdessa tapahtuneen tapaturman uhreista. Vanhempi Cornelis sai vuonna 1728 viimeisen lepopaikkansa Beverwijkissä, joka oli hänen isänsä Francoisin synnyinpaikka. Kymmenen vuotta aiemmin hänen täytyi luopua apulaisrehtorin paikasta Alkmaarin kaupunginjohdon toimesta, mutta Kaperkerkin urkua hän soitti kuolemaansa saakka.
Kuva: Langestraat 1700-luvun puolivälissä. Vasemmalla kaupungintalo ja taustalla Alkmaarin Grote Kerk. (Noord-Hollands Archief)
(1) Regionaal Archief Alkmaar (RAA), Notarieel Archief Alkmaar, inv.nro. 426, asiakirja 382.
(2) C.W. Bruinvis, ‘Cornelis van Herk’, kirjassa: Nieuw Nederlandsch biografisch woordenboek osa 1, Leiden, 1911, s. 1087-1088.
(3) RAA, Oud-rechterlijke archieven Alkmaar, inv.nro. 66 , muun muassa 30. marraskuuta 1713, 20. helmikuuta 1714 ja 7. helmikuuta 1715.
(4) RAA, Notarieel Archief Alkmaar, inv.nro. 555, asiakirja 238.