Huis te Warmelon laivapojat sijoittuivat laivan hierarkiassa sen aivan alimmaiseksi. He olivat vielä nuoria ja heidät laitettiin sotalaivassa tekemään kaikenlaisia mahdollisia askareita. Yksi heistä oli Cobus Jacobsz van Assouw, joka oli kotoisin Alkmaarista. Van Assouw oli harvinainen sukunimi tässä kaupungissa. Se auttaa laivapojan etsimisessä arkistoista.
Laivapojat
Fregatti Huis te Warmelon mukana oli kaksitoista laivapoikaa. Heidän nimensä mainitaan palkkarekisterissä viimeisenä. Puolet pojista olivat kotoisin Alkmaarista, neljä Medemblikistä. Laivapoikien ikä vaihteli yleensä 12- ja 16-vuotiaiden väliltä. Nuorta poikaa ei yleensä värvätty sotalaivaan rikkaudesta. Silloin kun perheen poika uskottiin kapteenin huostaan oli vanhemmilla väliaikaisesti yksi suu vähemmän ruokittavana. Sen lisäksi poika huolehti lisätuloista ja kartoitti samalla työkokemusta. Amiraali maksoi laivapojan palveluista 7 guldenia kuukaudessa.
Laivapoikien elämä ei ollut helppoa sotalaivassa. He tutustuivat siellä merimiesten kovaan elämäntyyliin ja tiukkaan kurinalaisuuteen. Pojat nukkuivat ja söivät kannen alla matruusien kanssa päämaston edessä.
Cobus Jacobsz van Assouw
Laivapojan Cobuksen etsiminen Regionaal Archief Alkmaarin-arkiston nettisivuilta johdattaa meidät Jacob Stoffelsz van Assouwin ja Pietertje Teuniksen perheen tietoihin. He menivät 15. helmikuuta 1699 naimisiin Alkmaarin pormestarin läsnäolossa. Jacob asui sillä hetkellä Paardenmarktissa, Pietertje de Laat-alueella. Kuukauden kuluessa heidän ensimmäinen lapsi kastettiin. Kastekirjan mukaan hänen nimensä oli Jacob.(1) Koska nimi Cobus on johdettu Jacobista, voimme olettaa että tämä kastettu lapsi ja Huis te Warmelon laivapoika ovat yksi ja sama henkilö. Silloin kun Cobus lähti Huis te Warmelon matkaan, oli hän 16-vuotias. Täten hänen täytyy olleen yksi vanhimmista laivapojista.
Jacob Stoffelsz van Assouw ja Pietertje Teunis saivat vielä kuusi lasta Cobuksen jälkeen. Ensimmäiset lapset kastettiin katoliseksi, kolme nuorimmaista pariskunta kastatti reformoiduksi Alkmaarin Grote Kerk-kirkossa. Vuosien 1699 ja 1702 välillä nuori perhe asusti neljässä eri paikassa samassa kaupungissa.(2)
1715 ja myöhemmin
Elokuun 18. päivä vuonna 1715 laivapojan isä avioitui uudelleen. Jacob Stoffelsz van Assouw nai Marijtje Jacobs van Bentumin leskenä. Tämä tarkoittaa sitä, että Cobusin äidin on täytynyt menehtyä vuosien 1712 ja 1715 välillä. Heidän avioliitto kuului avioliitto- ja hautausveron osalta rahattomien luokkaan.(3) Sillä välin kun hänen isänsä oli menossa toista kertaa naimisiin Alkmaarissa, purjehti Cobus fregatti Huis te Warmelon mukana Suomenlahdessa. Viikkoa myöhemmin laiva upposi.
Cobus tai Jacob van Assouwin nimeä ei löydy Alkmaarin vuoden 1715 jälkeisistä kaste-, avioliitto- tai hautausrekistereistä. Tosin hänen kolme vuotta nuoremman siskon, Agatha tai Aagjen, nimi mainitaan näissä dokumenteissa. Hän meni naimisiin Cornelis Abramsz van Zurkin kanssa. Avioliittorekisterissä heidän sukunimeksi on ilmoitettu Van Nassouw.(4) Sukunimi voidaan kirjoittaa myös eri muodoissa, kuten Van Nassou ja Van Assau. Viittaako sukunimi mahdollisesti perheen saksalaiseen alkuperään?
Van Zurk-Van Assouw-pariskunnalla oli poika Jaakob, joka kastettiin 5. huhtikuuta 1733. Lapsi nimettiin oletettavasti äidin isoisän mukaan. Ja ehkä hieman myös hänen enonsa Cobusin, Alkmaarilaisen laivapojan, mukaan.
Kuva: Cobus Jacobsz van Assouw kastettiin vuonna 1699 Sint Laurentiuksen (Pyhän Laurin) katolisessa kirkossa. Kirkossa säilytettiin Pyhän Veren reliikkiä, vaatekappaletta, jossa on kolme veripisaraa. Tämän pyhäinjäännöksen palvominen alkoi vuonna 1430 sen jälkeen kun useampi haaksirikkoutunut pelastui ihmeellisellä tavalla varmalta kuolemalta. Piirustuksessa näkyy osa alttaria, joka sijaitsi 1700-loppupuolella Sint Laurentius-kirkossa. (Regionaal Archief Alkmaar)
(1) Regionaal Archief Alkmaar (RAA), DTB Alkmaar, inv.nro. 109, 2. maaliskuuta 1699.
(2) Paikkojen nimet on merkitty neljään eri katoliseen kasterekisteriin: Laat (2. maaliskuuta 1699), Torenburg (6. huhtikuuta 1700), Bagijneweid (11. elokuuta 1701) ja Huigbrouwersteeg (3.elokuuta 1702).
(3) RAA, Oud-rechterlijke archieven Alkmaar, inv.nro. 578A, 2. elokuuta 1715.
(4) RAA, DTB Alkmaar, inv.nro. 30, 5. huhtikuuta 1727.