Medemblikin Vooreiland-alueella sijaitsee viereikkäin kolme taloa porrastetuilla kattopäädyillä. Talot on rakennettu 1600-luvulla ja muodotavat yhdessä kokonaisuuden. Arkistotutkimuksen avulla on jäljitetty talojen syntytarina ja niiden omistushistoria. Yhden taloista omisti Claas Heddesz. Hän oli fregatti Huis te Warmelon ensimmäinen laivuri. Mutta tutkimus johti myös muiden Medemblikin merihistoriaan liittyvien henkilöiden nimien löytämiseen.(1)
Gietermaker
Vooreilandin 10, 11 ja 12:ssa sijaitsevat kolme taloa on rakennettu puutavarakauppiaan Hendrik Claasz Gietermakerin toimesta. Hän kauppasi norjalaista puutavaraa, omisti laivan ja sahalaitoksen. Näiden talojen rakentaminen kuului osana kaupungin laajennussuunnitelmaa, johon kuuluivat myös Medemblikin Westerhaven ja Pekelharinghavenin uudet satama-alueet. Kaupungin hallitus vapautti rakennustontteja näitä uusia satamia ympäröiviltä alueilta. Gietermaker osti tonttinsa vuonna 1637. Neljä vuotta myöhemmin niihin rakennettiin kolme taloa, joista kaksi myytiin valmistumisen jälkeen. Puutavarakauppias piti ainoastaan keskimmäisen talon omistuksissaan kuolemaansa saakka.
Gietermaker on tuttu sukunimi merenkulkuhistorioitsijoiden keskuudessa. Se johtuu puutavarakauppiaan pojasta: Claas Hendriksz Gietermaker. Hän oli noin vuonna 1660 erittäin menestyvä opettaja, matemaatikko ja ruorimiesten tarkistaja Amsterdamissa. Hänen kirjansa ’t Vergulde Licht der Zee-vaert oli pitkään vakituinen opas kaikille merenkulkijoille.
Laivurit
Laivuri Meijndert Jansz Schellinger osti vuonna 1642 vasemmanpuolemmaisen talon, Vooreiland 10:n. Hän oli Hendrik Claasz Gietermakerin vävy. Notaarin asiakirjat osoittavat, että tämän laivurin työalue ulottui Välimerestä Länsi-Intiaan.(2)
Gietermakerin perilliset myivät keskimmäisen talon vuonna 1653 Jacob Lobsille. Lobs oli sihteeri ja myöhemmin Medemblikin pormestari. Hän johti Zuiderzeen puolustusta vuonna 1672, joka tunnetaan Alankomaissa niin sanottuna ’katastrofivuotena’, milloin Ranskan, Münsterin ja Kölnin armeijat hyökkäsivät Alankomaiden tasavaltaa vastaan. Sen jälkeen Jacob Lobs lähti perheineen Itä-Intiaan, missä hänet nimettiin Molukkien Ternate-saaren kuvernööriksi. Hän menehtyi Bataviassa, nykyisessä Jakartassa.
Noin vuonna 1691 laivuri Willem Claasz Huijbertsista tuli keskimmäisen talon omistaja. Hän purjehti säännöllisesti Itämeren alueelle. Mainitsemisen arvoista on hänen osanottonsa niin kutsuttuun ‘Mainioon vallankumoukseen’ vuonna 1688. Willem Claasz Huijbertsin laiva oli yksi sadoista kuljetusaluksista, jotka käskynhaltija Vilhem III komensi siirtämään hänen joukkonsa Hellevoetsluisista Englannin etelärannikkolle.
Claas Heddeszin talo
Claas Heddesz oli oikeanpuolimmaisen talon omistaja. Verorekisteristä löytyy merkintä: ’nyt Claas Heddesz 1715 kanssa’. Oletettavasti hän sai talo Vooreiland 12:sta juuri ennen hänen lähtöään Itämerelle. Yksityiskohtia omistajuuden siirrosta ei ole löydetty. Claas Heddesz omisti sitä ennempää talon Bangertissa Medemblikissä, jonka hän myi vuonna 1710.(3)
Vuoden 1723 jälkeiset verorekisterit luettelevat Vooreiland 12:n omistajiksi Claas Heddeszin lesken, Jan Kosterin ja Grietje Claasin. Näillä kolmella nimellä on enemmän yhteistä kuin mitä ensisilmäyksellä saattaa vaikuttaa. Claas Heddeszin lesken nimi oli nimittäin Grietje Claas. Heidän tyttärensä Dieuwertje meni vuonna 1731 naimisiin Jan Pietersz Kosterin kanssa, joka oli kotoisin Aartswoudista.(4) Jan Koster oli täten Claas Heddeszin vävy. Dieuwertjen ja Jan Kosterin vihkitodistuksessa morsian mainitaan sukunimellä Zeeman (merimies). Myös Claas Heddeszin toinen tytär, Trijntje Claas, käytti tätä samaa sukunimeä.(5) Mahtoikovat he viitata sillä heidän menehtyneeseen isäänsä?
Katso tästä NH Nieuwsin lähetys 11. joulukuuta 2020 Claas Heddesznistä ja hänen talostaan Medemblikissä.
Kuva: Kolme taloa Medemblikin Vooreilandissa helmikuussa 2021. Oikeanpuolimmainen talo on ollut Claas Heddeszin omistuksessa.
(1) Tämä artikkeli on pohjautunut suurimmaksi osaksi ‘Een drieling uit de Gouden Eeuw’-nimiseen artikkeliin, joka julkaistiin Oudheidkundige Vereniging Medenblick-yhdistyksen vuoden 2020 vuosijulkaisuksessa. Katso täältä artikkeli (NL).
(2) Stadsarchief Rotterdam, Oud Notarieel Archief Rotterdam, inv.nro. 86, asiakirja 198 ja Maarten Hell, ‘Nederlandse handelsvaart op het Middellandse Zeegebied in de 17de eeuw’, lehdessä: Wereldvondsten uit een Hollands schip, Haarlem, 2019, s. 54-79.
(3) Westfries Archief (WFA), Gaarder Medemblik, inv.nro. 69, folio 9vs.
(4) WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 23, 22. joulukuuta 1731.
(5) Trijntje Claas Zeeman meni naimisiin Dirk Willemsz Koperin kanssa. Hänen sisko Dieuwertje oli todistajana läsnä heidän tyttären Grietjen ristiäisissä vuonna 1735. Kastekirjassa Trijntjen ja Dieuwertjen sukunimenä on ilmoittettu Zeeman. WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 3, 29. syyskuuta 1735.