Matruusi Jacob Gijsen ilmoitti erikoisen kotipaikan noustessaan fregatti Huis te Warmeloon. Hän oli kotoisin Togtenbrughista. Tämä maantieteellinen nimike ei kuulostanut tutulta. On ilmeistä, että kyseessä on kaupunki tai alue ulkomailla. Siinä tapauksessa Sveitsissä sijaitseva Toggenburg kuulostaa hyvältä ehdokkaalta. Täten luokittelin tämän matruusin ulkomaalaiseksi merimieheksi. Viimeaikaiset tutkimukset antavat kuitenkin toisenlaisen tuloksen.
Toggenburg
Toggenburg on alue Sveitsin koillisosassa. Keskiajalla se oli itsenänen lääni, kunnes se siirtyi St. Gallenin luostarin alaisuuteen vuonna 1468. Lichtensteigin kaupunki on Toggenburgin vanha hallinto- ja markkinakeskus. Siellä St. Gallen apottia edusti vouti.
Toggenburg oli 1700-luvulla melko köyhää aluetta. Moni sen asukkaista ansaitsi elantonsa pienimuotoisesta karjankasvatuksesta, varsinkin alueen vuoristoisessa eteläosassa. Nuorilla miehillä oli mahdollisuus ilmottautua asepalveluun ulkomaille.
Vierailin äskettäin lyhyesti St. Gallenin kansallisarkistossa ja Toggenburger Museumissa Lichtensteigissä. Löytyisikö sieltä lisää jalanjälkiä matruusi Jacob Gijsenistä? Kun kotipaikaksi on ilmoitettu kokonainen alue, ovat mahdollisuudet siihen hyvin pienet.
Toggenburgista Bovenkarspeliin
Vierailut tarjosivat miellyttävän johdatuksen Toggenburgin historiaan, muttei johtaneet matruusin jäljille. Itse asiassa paikalliset asiantuntijat uskoivat, että Jacob Gijsen ei todennäköisesti ole toggenburgilainen nimi.(1)
Takaisin Alankomaissa etsinnät aloitettiin tyhjästä, alkaen Länsi-Friisin arkiston nimihakemistosta. Hakemistosta löytyy neljä mainintaa henkilöstä, jonka nimi on Jakob Gijsz Bovenkarspelista. Maininnat ovat peräisin yhtä monesta notaarin asiakirjoista vuosilta 1700-1727.(2)
Kaikkein vanhimmassa asiakirjassa Jakob Gijsziä kutsutaan leski Lijsbeth Jansin nykyiseksi sulhaseksi. Helmikuun 7. päivänä vuonna 1700 he ilmestyivät yhdessä notaari Pluijmin luo Grootebroekiin jakamaan Lijsbethin entisestä avioliitosta peräisin olevaa omaisuutta hänen ja hänen lasten kesken. Asia oli järjestettävä ennen tulevaa avioliittoa Jakob Gijszenin kanssa. Notaarin asiakirjan mukaan Lijsbeth Jans eli sillä hetkellä ’Tochtebrughissa Bovencarspelissa’…(3)
Tochtbrugissa
Jacob Gijsenin kotipaikka ei viittaa alueeseen Sveitsissä, eikä kylään taikka kaupunkiin jossain muualla. Se on tietty alue Bovenkarspelissa. Tochtbrug on vieläkin olemassa ja sijaitsee Broekerhavenwegissä, Bovenkarspelin ja Broekerhavenin välisellä yhdystiellä. Sillan pohjoispuolella sijaitsee Bovenkarspel Flora-rautatieasema. Sillan länsipuolella seisoo valssimylly Ceres.
Noin vuonna 1700 Broekerhaveweg oli kävelytie. Tochtbrugin korkeudella oli tuolloin muutama talo, sahamylly ja kaksi olutvarastoa.(4) Olutkauppiaat käyttivät näitä halleja oluen varastointiin, myyntiin ja jakoon. Tochtbrug oli houkutteleva paikka olutkauppiaille sen suotuisan sijainnin vuoksi vesiväylän varrella. Yhden talon ja olutvaraston Tochtbrugissa omisti Outger Baan, joka oli Lijsbeth Janin ensimmäinen aviomies. Hänen kuoltuaan vuonna 1695 hänen leskivaimonsa jatkoi olueen kauppaamista.(5)
Jacob Gijsen
Jacob Gijsenin ja Lijsbeth Jansin avioliitto solmittiin kunnan viranomaisten toimesta 8. helmikuuta vuonna 1700.(6) Se oli seuraavana päivänä sen jälkeen, kun kuolinpesä oli jaettu notaarin toimistossa. Aivan kuten Lijsbeth Jansikin oli Jacob Gijsen ollut aiemmin naimisissa, kaksikin kertaa jopa. Hän meni ensimmäinen kerran naimisiin vuonna 1679.(7) Olettaen, että hän oli tuolloin 25-vuotias, on hänen täytynyt olla noin 60-vuotias silloin kun hän värväytyi palvelukseen vuonna 1715.
Lijsbeth Jansilla oli vähintään kolme lasta hänen edellisestä avioliitosta Outger Baanin kanssa. Tiedossa ei ole, että oliko Jacob Gijsenillä lapsia aiemmista avioliitoistaan. Heillä oli joka tapauksessa yksi yhteinen tytär: Dieuwtjen.(8)
Lijsbeth Jansin kanssa solmimansa avioliiton kautta Jacob Gijsen tuli mukaan Outger Baanin perillisten olutliiketoimintaan. Hänen nimensä esiintyy esimerkiksi vuoden 1705 notaarin asiakirjassa ¾ tonnin oluen toimittamisen ja maksamisen vuoksi.(9)
Herää kysymys, miksi vanhempi ja ilmeisesti vakiintunut mies ilmottautui matruusiksi sotalaivalle. Emme ehkä koskaan saa sitä selville. Joka tapauksessa tiedämme nyt, että Jacob Gijsen oli kotoisin Bovenkarspelista.
Kuva: Yksityiskohta vuoden 1743 kartasta, joka koskee Drechterlandin lääniä. Oikealla näkyy osa Enkhuizenin vallista. Keskipisteen vasemmalla puolella on Bovenkarspelin Tochtbrug. (Westfries Archief)
(1) Erityiskiitokset Christelle Wickille Toggenburger Museumista, kuten myös Patric Schnitzerille ja Benno Hagelille St. Gallen kansallisarkistosta.
(2) Westfriesarchief.nl.
(3) Westfries Archief (WFA), Oud Notarieel Archief Grootebroek , inv.nro. 1662, asiakirja 108.
(4) WFA, Stede en gemeente Grootebroek, inv.nro. 2194.
(5) Koskien Outger Baanin menehtymistä, näe WFA, DTB Bovenkarspel inv.nro. 10, 17. elokuuta 1695.
(6) WFA, DTB Grootebroek, inv.nro. 15.
(7) WFA, DTB Grootebroek, inv.nro. 15, 23. tammikuuta 1679.
(8) WFA, Oud Notarieel Archief Bovenkarspel , inv.nro. 430, asiakirja 90. Lijsbeth Jansenin lapset mainitaan tässä asiakirjassa, Dieuwtjen Jacobs mukaan lukien. Dieuwtjen oli 31. tammikuuta 1724 todistajana Elizabeth kastetilaisuudessa, joka oli hänen velipuolensa Cornelis Baanin tytär. WFA, DTB Bovenkarspel, inv.nro. 8.
(9) WFA, Oud Notarieel Archief Bovenkarspel , inv.nro. 428, asiakirja 53.