Utrechtin arkistossa säilytetään Diepenheimin lokikirjaa.(1) Tämä amsterdamilainen sotalaiva purjehti Itämerelle vuonna 1715 aivan kuten fregatti Huis te Warmelokin. Molemmat laivat kuuluivat samaan englantilais-alankomaalaiseen laivueeseen.
Diepenheimin lokikirja tuli hiljattain esille. Se on nykyisten tietojen mukaan ainoa tunnettu säilynyt lokikirja, joka on peräisin laivueeseen kuuluneesta alankomaalaisesta sotalaivasta. Mitä tämä kirja kertoo matkasta Itämerelle ja Huis te Warmelon kohtalosta?
Laiva ja kapteeni
Diepenheim oli verrattain samankokoinen laiva kuin Huis te Warmelo. Molemmissa laivoissa oli 44 tykkiä ja kaksisataapäinen miehistö. Jopa molempien laivojen nimen alkuperä muistuttavat vahvasti toisiaan. Diepenheim viittaa todennäkösesti Diepenheimin taloon, joka sijaitsi kivenheiton päästä Warmelon linnasta. Molemmat rakennukset sijaitsevat Overrijsselin Diepenheimin kaupungissa.
Utrechtin arkistossa olevan lokikirjan on kirjoittanut Jacob van Reede (1681-1724). Hän oli Amsterdamin amiraliteetin kapteeni ja vaikutusvaltaisen aatelissuvun jälkeläinen. Hänen koko nimensä oli Jacob, Reeden paroni, Elstin herra. Hänen isänsä Godard van Reede johti kuningas-käskynhaltijan Vilhelm III Oranialaisen armeijaa Irlannissa vuonna 1691 ja hänet ylennettiin myöhemmin koko valtion armeijan ylipäälliköksi. Myös useat Jacob van Reeden veljistä palvelivat armeijan upseereina.
Hänen hyvä perhetaustansa avasi hänelle epäilemättä monia ovia. Sen jälkeen kun hänet oli nimetty muun muassa amiraali Filips van Almonden laivan luutnantiksi, nimettiin Jacob van Reede merivoimien kapteeniksi vuonna 1706.(2) Sittemmin hän komensi useita amsterdamilaisia sotalaivoja, kuten muun muassa Diepenheimiä.
Kuva: Merivoimien upseerin muotokuva, mahdollisesti Jacob, Reeden paroni, Elstin herra. (Stichting Kasteel Amerongen-kokoelma).
Lähtö
Diepenheimin lokikirjan ensimmäinen kirjoitus on päivätty 29. huhtikuuta 1715. Tuolloin sotalaiva oli vielä Amsterdamissa ja miehistöä oltiin vasta etsimässä. Illalla laivaan saapui luotsi, joka ohjasi laivan turvallisesti matalan Zuiderzeen yli. Pahamainen este Amsterdamista tuleville laivoille oli Pampus. Lokikirjan mukaan Diepenheim hinattiin 3. toukokuuta kuuden kalastusaluksen avulla tämän matalan kohdan ylitse. Hinausköysi katkesi tuon matkan aikana.
Laiva pääsi Urkin saaren kautta Wieringenin lähellä sijaitsevaan Vlieteriin, jonne saapui samanaikaisesti Medemblikistä tullut fregatti Huis te Warmelo.(3) Täällä syvemmällä vesiväylällä laivoihin tuotiin ammuksia ja muonaa. Vlieterissä tehdyn välipysähdyksen jälkeen sotalaivat jatkoivat matkaa Texel-saarta kohti.
Diepenheim laski ankkurinsa Den Helderin edustalla 20. toukokuuta. Sieltä laivaan lastattiin viimeiset tarvikkeet ja komissaari tarkasti miehistön vahvuuden.
Toukokuun lopulla laivat odottivat suotuisia tuulia purjehdusta varten. Kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen purjehtivat Diepenheim, Huis te Warmelo ja kymmenen muuta sotalaivaa 1. kesäkuuta avomerelle. Heidän vanaveneessä seurasi 170 kauppalaivaa.
Gdansk
Alankomaalainen saattue kiersi Tanskan Jyllannin pohjoiskärjen 6. kesäkuuta 1715 ja saapui Juutinraumalle. Juutinraumassa kauppalaivat joutuivat maksamaan tullia ja saattue yhtyi suunniteltusti englantilaisen laivaston kanssa.
Matka jatkui keskiviikkona 12. kesäkuuta. Jacob van Reede kirjoitti lokikirjaansa, että Tanskan kuningatar saapui Kronborgin linnaan. Hän halusi nähdä satojen laivojen spektaakkelin. Laivasto oli kuitenkin jo liian pitkällä tervehtiäkseen häntä.
Diepenheimin matka ei edennyt yhtä pitkälle verrattuna muihin Alankomaisiin sotalaivoihin. Jacob van Reen ja englantilaisen sotalaivan kapteeni saivat 24. kesäkuuta merkin irtautua pääjoukosta. Heidän tehtävänään oli saattaa kauppalaivat heidän määränpäähänsä Gdanskiin ja Kaliningradiin. Alankomaalaisen kapteenin oli ryhdyttävä välittömästi toimiin sitten kun Gdansk oli saavutettu. Hän lähetti aseistetut miehistön jäsenet kauppalaivaan, jota uhkasi tanskalainen kaappaaja. Kauppalaivan lasti oli tarkoitettu alankomaalaiselle kauppiaalle Gdanskissa.
Huis te Warmelo
Lukuun ottamatta laivan lyhyttä matkaa Baltijskiin, entiseen Pillauun, oli Diepenheim Gdanskin edustalla heinä- ja elokuussa 1715. Jacob van Reedeä tiedotettiin fregatti Huis te Warmelon onnettomuudesta 31. elokuuta. Tuolloin saapui englantilais-alankomaalaisen laivueen pääjoukko Gdanskin satamaan. Diepenheimin lokikirjaan hän kirjoitti, että Huis te Warmelo oli mennyt karille Suursaaren alapuolella. Hänen mukaansa ’vain 69 miestä tulivat sieltä laivoilla’. Siinä missä muissa lähteissä mainitaan (noin) 70 onnettomuudesta selviytynyttä, antaa Diepenheimin kapteeni ilmeisen tarkan luvun.
Torstaina 5. syyskuuta yhdistynyt laivasto lähti Gdanskin satamasta. Juutinraumalla kaikki sotalaivat tervehtivät Tanskan kuningatarta kunnialaukauksin. Tällä kertaa hän oli ajoissa paikalla. Diepenheimin paluumatka ei sujunut ongelmitta. Laiva menetti 14. lokakuuta kaikki kolme mastoa rankan myrskyn seurauksena. Samalla yksi miehistön jäsenistä mursi alaselkänsä ja molemmat jalkansa. Sotalaivalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pysähtyä Norjassa Arendal satamassa korjauksia varten.(4) Runneltu Diepenheim palasi vasta marraskuun 1715 lopulla kotiin Itämereltä.
Lue täältä artikkeli (NL) Diepenheimin lokikirjasta.
Katso täältä Diepenheimin lokikirjaa Utrechtin arkiston kokoelmissa, alkaen skannausnumerosta 130.
Kuva: Kaksi sivua Diepenheimin lokikirjan 39:stä sivusta. Oikealla sivulla kerrotaan fregatti Huis te Warmelon uppoamisesta. Lokikirjaa säilytettiin alunperin Amerongenin linnassa, joka oli Van Reeden suvun koti ja perhearkiston säilytyspaikka. Vuonna 1988 suvun asiakirjat siirrettiin Utrechtin arkistoon (Het Utrechts Archief).
(1) Het Utrechts Archief (HUA), Huis Amerongen (HA), inv.nro. 3431.
(2) HUA, HA, inv.nro. 3429 ja 3420.
(3) HUA, HA, inv.nro. 3431. Lokikirjan mukaan Diepenheim saapui 6. toukokuuta Vlieteriin. Michiel de Clercqin kirje amsterdamilaiselle amiraatille ilmoittaa kapteeni Van Elstin, yhden Medemblikiläisen ja useiden muiden sotalaivojen saapumisen Vlieteriin. Nationaal Archief, Archief Admiraliteitscolleges, inv.nro. 1656, 7. toukokuuta 1715.
(4) HUA, HA, inv.nro. 3437. Koskee muistiinpanoa lyhyistä mastoista, jotka lunastettiin Arendalissa.