20. toukokuuta 1715 Jan Doen ilmoittautui Huis te Warmelossa. Hän oli hädin tuskin 15-vuotias merikapteenin poika kotoisin Hoornista. Palkkarekisterissä Janin nimikkeeksi mainitaan ‘volontair’, nimike, joka voidaan parhaiten kääntää oppipojaksi tai jungmanniksi. Hollantilaisten 1700-luvun puolivälin merimiesten määräysten mukaan oppipoikien oli työskenneltävä perämiesten kanssa oppiakseen lisää aluksen ohjaamisesta.
Vanhemmat ja perhe
Jan Doen kastettiin 16. toukokuuta 1700 Hoornissa Sijbrant Jansz Doenin ja Aagje Jans de Haanin poikana. Hänen vanhempansa, molemmat kotoisin Hoornista, menivät naimisiin kaksi vuotta aiemmin. Jan oli avioliitosta syntynyt toinen lapsi. Pariskunnan ensimmäinen lapsi, josta ei ole jäljitettävissä olevia kastetietoja, haudattiin 9. kesäkuuta 1699 Hoornin Grote Kerk-kirkossa. Jania seurasi vielä seitsemän lasta, joista suurin osa menehtyi jo varsin nuorella iällä. Ainoastaan sisko Sijtje varttui aikuiseksi. Sijbrant, Jan Doenin veli, eli ainoastaan kahdeksanvuotiaaksi. Hänen laskettiin haudan lepoon 14. elokuuta 1715 Grote Kerk-kirkossa. Jan purjehti sillä hetkellä Suomenlahdessa.
Merenkulkijoiden perhe
Hoornin Doen-perhestä on lähtöisin monia merenkävijöitä, alkaen Jan Sijbrantsz Doenista. Hän oli Jan Doenin isoisä, jonka mukaan hän on todennäköisesti nimetty. Jan Sijbrantsz oli merkittävä laivakapteeni ja teki paluumatkan Bataviaan VOC:n palveluksessa vuosina 1672-1676. Vielä samana vuonna kotiinpalun jälkeen hän purjehti jälleen Itä-Intiaan. Hän menehtyi tämän toisen matkan aikana. Hänen poikansa Baltus seurasi hänen jalanjälkiään VOC:n kapteenina ja myös Sijbrant, Jan Doenin isä, eli elämäänsä meriä matkaamalla. Vuonna 1705 Sijbrant Jansz Doen nimitettiin Länsi-Friisinmaan ja Pohjoisen alueen (Noorderkwartier) amiraliteetin kapteeniksi, ja komensi sen jälkeen sota-aluksia Wapen van Utrecht (1706-1707) ja Wapen van Deventer (1709).
Riita merillä
Vuonna 1714 kapteeni Sijbrant Jansz Doen otti poikansa Janin mukaan sotalaiva Huis te Neckiin. 14-vuotiaan pojan nimike tai sota-arvo ei ole tiedossa. Notaarin läsnäolossa laaditusta kirjuri Hendrik Semeijnin kirjallisesta lausunnosta selviää, että isä ja poika olivat matkan aikana osallisina välikohtaukseen. Semeijn väittää Jan Doenin uhanneen häntä: kapteenin poika olisi halunnut leikata hänen hiuksensa. Hendrik Semeijn vastasi tähän lyömällä poikaa. Jan Doen sai vielä toisen iskun naamaansa kun hän suutuksissaan otti veitsen esille. Nuori Jan ei ollut mikään kullannuppu. Kirjurin ja kapteenin pojan välisen käsirysyn jälkeen kapteeni Sijbrant Jansz Doen ilmestyi paikalle. Lausunnon mukaan hän olisi solvannut Hendrik Semeijniä sanomalla: “koira, mikä estäisi minua murtamasta niskaasi”…ja potkaisi seuraavaksi arkkua, jonka päällä kirjuri istui. Todennäköisesti alkoholi oli osallisena tapahtumaan. Ennen välikohtausta Semeijn oli kapteenin kajuutassa kieltäytynyt juomasta viiniä ruokailun jälkeen kapteenin voimakkaista vaatimuksista huolimatta.(1)
Selviytyminen ja menehtyminen
Kapteenin poika Jan Doen selvisi fregatti Huis te Warmelon haaksirikosta. Jan Doen mainitaan hänelle tutun Huis te Neck-laivan perämiehenä notaarin asiakirjassa vuodelta 1720. Sitä seuraavana vuonna hän siirtyi VOC:n nimiin ja seilasi Bataviaan Wassenaarista lähteneen laivan kolmantena ruorimiehenä. Paluumatkalla hän kuitenkin menehtyi laivaonnettomuudessa. Hänen laivansa Huis te Foreest upposi vuonna 1722 Mauritiuksen läheisyydessä. Jan Doen eli 21-vuotiaaksi ja menehtyi naimattomana. Hänen vanhempansa Sijbrant Jansz Doen ja Aagje Jans de Haan perivät loput hänen palkastaan.
Kuva: Kutsu vuodelta 1715 Sijbrant Doenin, Jan Doenin nuoremman veljen, hautajaisiin. (Westfries Archief)
(1) Westfries Archief, Oud Notarieel Archief Enkhuizen, inv.nro. 1124, asiakirja 47.