Scroll to top

Kellojen soittoa ja tykkien pauketta


Peter Swart - 13 toukokuun 2020 - 0 comments

Huis te Warmelon-aluksen matkustajien nimiin törmää niin kaste- kuin naimakirjoissa, kuin myös notaarin ja tuomioistuimen asiakirjoissa. Mutta näitä nimiä voi myös esiintyä muissa, vähemmän ilmeisimmissä lähteissä. Medemblikin kaupunkiarkistossa säilytettävissä kolmessa laskussa vuosilta 1709-1713 mainitaan ensimmäisen laivurin Claas Heddeszin ja laivamiehen Broer Janszin nimet.(1) Laskut koskevat kaupungin kellojen soittamista ja tykkien ampumista. Kellojen soitto ja tykkien pauke kuuluivat Medemblikin rukouspäivien viettoon.

 

Rukouspäivät

Alankomaiden hallituksella oli sodan aikana tapana julistaa säännöllisesti niin sanottuja rukouspäiviä. Näinä päivinä muisteltiin sodankulkua ja rukoiltiin Jumalan siunausta ja apua. Rukouspäivä pidettiin yleensä arkipäivänä, mikä alleviivasi päivän erityistä merkitystä. Hallitus pyysi lopettamaan työnteon näinä päivinä.
Vuosien 1709-1713 rukouspäivät liittyivät Espanjan perimyssotaan. Tässä sodassa eurooppalaisten mahtien liittolaiset, Alankomaat mukaan lukien, sotivat Ranskaa vastaan. Alankomaalainen sanomalehti Oprechte Haerlemsche courant kertoo miten 13. marraskuuta 1709 Haagissa pidetty rukouspäivä oli edennyt. Sen aamuisen jumalanpalveluksen jälkeen Binnenhofin luona pidettiin paraati kaapattujen lippujen ja standaarien kanssa. Kellojen soidessa taustalla tykit ampuivat puolen tunnin välein yhteislaukauksia iltapäivällä kello neljästä iltayhdeksään. Hollannin osavaltiot ja Alankomaiden amiraalien edustajat eivät tavanneet sinä päivänä.(2)

 

Kellot ja tykit Medemblikissä

Medemblikissä raikui rukouspäivänä kellojen soitto kahdesta suuresta tornista, Oostertorenista ja kaupungintalon tornista. Ison Bonifaciustornin kolmea kelloa soittivat kuusi vakituista kellonsoittajaa kahdentoista lisämiehen avustuksella. He työskentelivät epäilemättä vuorotellen. Oostertornissa, yksi Radboudlinnan torneista, roikkui yksi kello jota soittivat neljä miestä.
Tykkien yhteislaukaukseen käytettiin Klaphuisissa ja Ruitenburgissa sijaitsevia tykkejä. Nämä Medemblikissä sijaitsevat kaksi paikkaa eivät ole tänä päivänä tunnettuja paikallisten keskuudessa, mutta 1700-luvun alussa jokainen Medemblikkiläinen tiesi ne epäilemättä. Klaphuis oli rakennus, joka sijaitsi Oude Havenin ja Oosterhavenin satamien sisäänkäyntien välissä. Rakennuksen sisälle ja vierustaan oli asetettu kanuunoita, jotka suojelivat satamien sisäänkäyntejä. Kanuunien tulittaminen johti ajoittain rikkinäisiin ikkunoihin ja lähellä asuvien valituksiin. Vuonna 1749 Oosterhavenin talot tärisivät sillä tavalla, että asukkaat pelkäsivät talojen romahtamista.(3) Ruitenburgissa sijaitseva tykistö suojeli kaupunkia maapuolelta. Ruitenburg sijaitsi Turfhoekin eteläisessä päädyssä, lähellä Keernderin porttia.

 

Broer Jansz ja Claas Heddesz

Yllä mainitut kolme laskua paljastavat, että Medeblikissä vietettiin rukouspäiviä 13. marraskuuta 1709, 3. joulukuuta 1710 ja 14. kesäkuuta 1713. Kaikista jälkimmäisenä päivänä vietettiin sodan päättymistä. Jokaiseen laskuun on kirjoitettu noin viidenkymmenen miehen nimet. Jokainen heistä ansaitsi yhden guldenin tekemästään työstään. Broer Jansz ja Claas Heddesz olivat kaikkien kolmen rukouspäivän ajan Ruitenburgin tykistön luona. Näillä kahdella Huis te Warmelon mukana purjehtineilla oli täten tietoa ja taitoa aseiden kanssa. Broer Janszin en Claas Heddeszin sukunimiä ei tiedetä. Luultavasti heidän etunimensä ja isännimet erottuivat Medemblikissä riittävästi. Reformoidun kirkon kastekirjan mukaan Claas Heddesz kastettiin 16. toukokuuta 1677, Broer Jansz 10. elokuuta 1661. Silloin kuin sotalaiva lähti vuonna 1715 Itämerelle päin, olivat he arviolta 38- ja 58-vuoden ikäisiä.

Kuuntele ja katso tästä Bonifaciustorenin kelloja, joita soitettiin rukouspäivinä.

 

Kuva: Lasku, johon on kirjoitettu kaikkien miesten nimet ketkä 3. joulukuuta 1710 olivat käyneet Ruitenburgin ja Klaphuisin tykkien luona. Kolmas ja viides nimi ylhäältä luettuna: Broer Jansz ja Claas Heddesz. (Westfries Archief)

 

(1) Westfries Archief (WFA), Oud Archief Medemblik (OAM), inv.nro. 1688c, 1689a ja 1690d.
(2) Delpher.nl, Oprechte Haerlemsche courant, 16. marraskuuta 1709.
(3) WFA, OAM, inv.nro. 20, 24. maaliskuuta 1749.