Wobbe Benedictus oli yksi fregatti Huis te Warmelon neljästäkymmenestä friisiläisestä matruusista. Palkkarekisteriin hänen kotipaikkakunnaksi on merkitty Franekerin kaupunki. Hänen nimensä ei ollut erityisen yleinen. Haku internetissä tuotti johtolangan orvopojasta, joka asui Burger-orpokodissa Leeuwaardenissa. Noin vuonna 1710 siellä oleskeli Wobbe Benedictuksen niminen poika.(1) Onko sotalaivan matruusi ja Leeuwaardenin orpopoika yksi ja sama henkilö?
Identifikaatio
Palkkarekisteri sisältää tärkeää tietoa, joka auttaa Huis te Warmelon miehistön jäsenien tunnistamisessa. Kirjanpidon mukaan loput hänen palkastaan maksettiin hänen äidille Antje Hendrikselle.(2) Tämä tarkoittaa, että matruusi ei ollut täysin orvoksi jäänyt, sillä hänen äitinsä oli vielä hengissä.
Löytääkseni lisätietoja tästä orpopojasta vierailin Leeuwaardenin Historical Centre-instituutiossa. Tässä rakennuksessa sijaitsee kaupunginarkisto ja museo saman katon alla, jotka hallinnoivat muun muassa Leeuwaardenin orpokodin arkistoa. Orpokodin arkisto sisältää nimilistat siellä asuvista lapsista 1600-luvun puolestavälistä lähtien. Löysin Wobbe Benedictuksen nimen nopeasti. Nimilistasta ilmeni, että hän saapui orpokotiin vuonna 1701 yhdessä hänen veljensä Willemin kanssa. Pojat olivat silloin 10- ja 12-vuotiaita. Myös heidän vanhempiensa nimet on merkitty dokumentteihin: Benedictus Pier ja…Antje Hendriks.(3). Tästä voimme päätellä, että matruusi Wobbe Benedictus asui aiemmin orpokodissa Leeuwaardenissa!
Harlingen
Orpokodin nimilista antaa uutta tietoa Wobbe Benedictuksen synnyinpaikasta. Papereista nimittäin ilmenee, ettei se ole Franeker. Willem ja Wobbe olivat kaksi lasta kotoisin Harlingenista. Syytä sille, miksi Huis te Warmelon palkkarekisterissä on ilmoitettu eri kaupunki synnyinpaikaksi, ei tiedetä. Friisiläinen matruusi saattoi asua Franekerissa sillä hetkellä kun hän aloitti työt laivassa.
Kahden pojan vanhemmat menivät Harlingenissa naimisiin 27. joulukuuta 1674. Sekä morsian että sulho olivat molemmat sieltä kotoisin. Harlingenin reformoidun kirkon kastekirjoista ilmenee, että Willem ja Wobbe eivät olleet heidän ainoat lapsensa. Vuosien 1676 ja 1693 välissä kastettiin kuusi Benedictus Pietsin ja Antje Hendriksin lasta.(4) Kaksi vanhinta poikaa, Pier ja Hendrik, nimettiin heidän isovanhempiensa mukaan. Willem ja Wobbe olivat pariskunnan neljäs ja viides lapsi. Wobbe Benedictus kastettiin 26. maaliskuuta 1690 ja oli täten 25-vuotias silloin kun hän seilasi matruusina Huis te Warmelossa.
Vuonna 1701 hänen isänsä Benedictus Piers oli jo menehtynyt. Hänen kuolemansa on todennäköisesti syynä siihen, että perheen kaksi nuorimmaista lasta päätyivät orpokotiin.
Burger-orpokoti Leeuwardenissa
Willem ja Wobbe Benedictuksen pääsy Leeuwaardeniin orpokotiin on merkittävää. Alankomaiden kaupunkien orpokodeissa sovellettiin yleensä tiukkoja pääsyehtoja. Periaatteessa ainoastaan lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat menehtyneet, olivat tervetulleita. Sen lisäksi vanhempien tuli olla kotoisin samasta kaupungista, missä orpokoti sijaitsi. Harlingenin kaksi poikaa eivät selvästi täyttäneet näitä kriteerejä.
Leeuwaardenin Burger-orpokodin synnyinhistorialla ja luonteella oli tärkeä rooli heidän sisäänpääsyssä. Orpokodin perusti vuonna 1534 Friisin pääkaupungista kotoisin oleva varakas nainen Auck Peters. Hän määräsi, että orpokodin tuli ensisijaisesti tarjota suojaa hänen omille verisukulaisilleen. Myöhemmin myös orpokotia tukevat hyväntekijät saivat oikeuden sijoittaa lapsia sinne.(5)
Willem ja Wobbe Benedictuksen kaksi paikkaa orpokodissa liittyivät Obbe Dircxiin ja hänen tyttärensä Tjeetsiin, jotka olivat tehneet useita lahjoituksia Burger-orpokodille 1500-luvun aikana.(6) Pojat olivat mahdollisesti näiden hyväntekijöiden jälkeläisiä. Orpokodin lahjoitusehdot antoivat kuitenkin orpokodin hallitukselle liikkumatilaa myös muiden tarvitsevien lasten sisäänottamiseen.
Räätälin oppipoika
Leeuwaardenin Burger-orpokoti ei tarjonnut asukkailleen vain ainoastaan asuinpaikkaa, vaatteita ja ruokaa. Willem ja Wobbe Benedictus saivat myös koulutuksen ja oppivat ammatin jotta he pystyisivät seisomaan omilla jaloillaan orpokodissa oleskelun jälkeen. Ammatin oppiminen tapahtui orpokodin seinien ulkopuolella.
Willem meni vuonna 1704 kuparisepän oppiin, kun taas Wobbe sijoitettiin räätäli Gerrit Wighmansin luokse kolme vuotta myöhemmin. Hänen työhuone sijaitsi Leeuwardenissa Kleine Hoogstraatissa, lähellä Burger-orpokotia. Oppijakso Gerrit Wighmansin luona alkoi 1. huhtikuuta 1707 ja kesti yhteensä kaksi vuotta. Talvikuukausien aikana orpopoika sai käydä sen lisäksi iltakoulussa.(7)
Kesällä vuonna 1712 Wobbe Benedictus lähti Leeuwaardenin Burger-orpokodista. Hän oli siihen mennessä ollut viisi vuotta opissa kolmen eri räätälin luona. Antoiko tämä oppimäärä tarpeeksi hyvät edellytykset oman elannon ansaitsemiseen räätälinä? Luultavasti ei. Ainoa asia, mitä me tiedämme Wobbe Benedictuksesta hänen orpokodissa vietetyn ajan jälkeen on se, että hän palveli matruusina fregatti Huis te Warmelossa.
Kuva: Dokumentti Wobbe Benedictuksen rekisteröinnistä Leeuwaardenin Burger-orpokotiin. Willem Benedictuksen nimi on kirjoitettu yläpuolelle, ja sen lisäksi merkitty, että hän menehtyi Helluntaipäivänä vuonna 1707 Harlingenissa. (Historisch Centrum Leeuwarden)
(1) Allefriezen.nl.
(2) Nationaal Archief, Archief Admiraliteitscolleges, inv.nro. 3088. Numeron 135 alla.
(3) Historisch Centrum Leeuwarden (HCL), Old Burger Weeshuis 1534-1919 (OBW), inv.nro. 109 ja 110.
(4) Allefriezen.nl. Tresoar, DTB Harlingen, inv.nro. 332 (naimakirja) ja 324 (kastekirja).
(5) Joke Spaans, Armenzorg in Friesland 1500-1800, Hilversum-Leeuwarden, 1997, s. 174 ja niin edelleen.
(6) HCL, OBW, inv.nro. 109 ja 110. Obbe Dircxin ja hänen tyttären lahjoituksia varten katso inv.nro. 134.
(7) HCL, OBW, inv.nro. 125, folio 88.