Blom on yleinen sukunimi Alankomaissa. Nimi tarkoittaa samaa kuin kukka. Huis te Warmelossa oli kaksi miestä, joita yhdisti tämä sukunimi: kolmas timpuri Tijs Cornelisz Blom ja matruusi Jan Blom. Molemmat olivat kotoisin Alkmaarista. Arkistoista ei ole vielä löytynyt selviä johtolankoja Jan Blomista. Alkmaarissa asui noin vuonna 1715 useita samannimisiä miehiä. Toisin on Tijs Cornelisz Blomin kohdalla. Tästä henkilöstä tiedämme jo enemmän.
Tijs Cornelisz Blom
Tijs Cornelisz Blom kastettiin 3. huhtikuuta 1675 Alkmaarin Grote of Sint-Laurenskerk-kirkossa. Hän oli toinen lapsi Cornelis Tijsz Blomin ja Anna Gerritsin liitossa. Tijsin vanhemmat olivat avioituneet puoli vuotta aiemmin samassa kirkossa.(1)
Vuonna 1702, 27-vuotiaana, Huis te Warmelon kolmas timpuri meni itse naimisiin. Hän asui sillä hetkellä Sackestraat-kadulla Alkmaarissa. Hänen vaimo Marijtje Gerrits Stortenbeecker asui myös Alkmaarissa, mutta oli alunperin kotoisin Rotterdamista. Morsiamen ja sulhasen ei tarvinnut maksaa veroja naimisiinmenosta, sillä he kuuluivat rahattomien luokkaan.(2) Tijs Cornelisz Blom ja Marijtje Gerrits saivat kaksi tytärtä: Antje ja Hestertje. Samoin kuin heidän isänsä, heidät kastettiin reformoiduiksi Alkmaarin Grote Kerk-kirkossa.(3)
Sackestraat ja Bloemstraat
Tijs Cornelisz Blom oli vuodesta 1712 lähtien verovelvollinen talosta, joka sijatsi Sackestraat-kadulla. Hän asui mahdollisesti talossa jo silloin kun hän oli naimisissa. Taloa kuvailtiin huoneistoksi, ja se sijaitsi kadun länsipuolella. Tijs Blom ei ollut talonn omistaja, vaikka hänen nimensä mainitaan sen kiinteistöverorekisterissä. Talon osti Lodewijk Fontijn vuonna 1712, joka maksoi siitä pienen summan, 2 guldenia. Fontijn oli sukua Marijtje Gerritsille.(4)
Alkmaarin kaupungin nykykartasta on turha etsiä Sackestraat- tai Zakkenstraat-nimisiä katuja. Kadun nimi on nykyisin Bloemstraat (Kukkakatu). Kadun nimi muutettiin 1800-luvulla siinä asuneiden toimesta. He toivoivat kauniimpaa nimeä kadulleen, ja Alkmaarin kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän toiveen vuonna 1887.(5) Kadun nimi on samalla sattumoinen muisto sen entisestä asukkaasta Tijs Cornelisz Blomista (Kukka).
Vuoden 1715 jälkeen
Marijtje Gerrits meni 18. lokakuuta 1716 uudelleen naimisiin Harmen Dirksz Meulemanin kanssa.(6) Morsian oli leski, sulhanen nuorimies Saksan Osnabrückista. Häiden päivämäärän perusteella voi olettaa, että Tijs Cornelisz Blom ei koskaan palannut takaisin retkeltään Itämerelle. Marijtje Gerritsin taloudellinen asema ei ollut muuttunut vuonna 1716 paljoakaan verrattuna hänen ensimmäiseen avioliittoonsa. Tämä viimeisin avioliitto lukeutui myös varattomien luokkaan.(7)
Harmen Meuleman myi helmikuussa 1725 Sackestraat-kadulla sijaitevan talon. Marijtje oli perinyt talon. Hän oli Lodewijk Fontijn ainoa perijä. Marijtje Gerrits menehtyi itse kolme vuotta myöhemmin.(8)
Marijtje Gerritsin ja Tijs Cornelisz Blomin lapsien kohtalosta tiedetään vain vähän. Alkmaarin kaste-, avio- ja hautauskirjoista paljastuu ainoastaan Hester Blomin avioliitto. Hän meni 18. maaliskuuta 1725 naimisiin Jacob van der Wegenin kanssa.
Kuva: Oudegracht-Bloemstraat kulmassa sijaitseva katukyltti vuonna 2021.
(1) Regionaal Archief Alkmaar (RAA), DTB Alkmaar, inv.nro. 26, 17. syyskuuta 1673.
(2) RAA, DTB Alkmaar, inv.nro. 26, 21. toukokuuta 1702 ja Oud-rechterlijke archieven (ORA) Alkmaar, inv.nro. 565A, 19. toukokuuta 1702.
(3) RAA, DTB Alkmaar, inv.nro. 10, 24. kesäkuuta 1703 ja 3. kesäkuuta 1705.
(4) RAA, DTB Alkmaar, inv.nro. 717. Katso talon ostos- ja myyntidokumentit ORA Alkmaarin kuljetusasiankirjoista, inv.nro. 167, folio 90vs ja inv.nro. 169, folio 52. Fontijnia kutsutaan Marijtje Gerritsin serkuksi.
(5) Regionaalarchiefalkmaar.nl, Alkmaarsche Courant, 29. kesäkuuta 1883, s. 3 ja 9. joulukuuta 1887, s. 3.
(6) RAA, DTB Alkmaar, inv.nro. 29, 4. lokakuuta 1716. Sulhasen sukunimi ilmenee ORA Alkmaarista, inv.nro. 169, folio 52.
(7) RAA, ORA Alkmaar, inv.nro. 579A, 2. lokakuuta 1716.
(8) RAA, ORA Alkmaar, inv.nro. 591, 25. huhtikuuta 1728.