Moni fregatti Huis te Warmelon miehistön jäsenen jälkeläisistä kävelee vielä ympäriinsä. Yksi heistä on 78-vuotias Frank de Boer, joka on kotoisin hollantilaisesta kylästä nimeltä Koog aan de Zaan. Hän polveutuu Weijert Jacobsz Groenista, joka toimi sotalaivan profossina. Frank oli jo itse päässyt selville kaukaisesta esi-isästään. Sukupuun kartoittaminen on nimittäin yksi hänen harrastuksistaan. Hän sai kuitenkin vasta marraskuussa 2021 ensimmäistä kertaa tietää, että hänen esi-isänsä purjehti Suomenlahdessa vuonna 1715.
Weijert Jacobsz Groen
Weijert kastettiin 20. maaliskuuta 1678 Jacob Weijertsz Groenin ja Aafje Davidsin poikana. Weijertin vanhemmat olivat sillä hetkellä naimattomia. Viisi kuukautta kasteen jälkeen he menivät naimisiin. Naimakirjassa on maininta, että he olivat ’nuoria aikuisia Medemblickistä’.(1)
Weijertin ollessa seitsemänvuotias hänen leskiäitinsä meni uudelleen naimisiin Jan Jacobsz Noorderpoortin kanssa. Tästä liitosta syntyi kaksi siskopuolta Weijertille.(2)
Noin 27-vuotiaana Weijert Jacobsz Groen meni itse naimisiin. Hän nai Jannetje Barentsin, jonka kanssa hän sai yhteensä viisi lasta. Nuorin lapsista kastettiin 11. helmikuuta 1717 Medemblikissä.(3) Kasteen päivämäärä osoittaa, että Weijert Jacobsz Groen oli yksi Suomenlahden onnettomuudesta selvinneistä. Naima- ja kastekirjaa lukuunottamatta arkistoista ei ole paljastunut muita johtojälkiä Weijertistä.
Profossi
Weijert Jacobsz Groenilla oli profossina erityinen asema fregatti Huis te Warmelossa. Hän oli vastuussa järjestyksen ja kurin ylläpidosta laivassa. Profossi piti huolta siitä, että miehistö käyttäytyi sääntöjen mukaisesti ja että heidän olotilat pidettiin siistinä. Profossien 1700-luvun puolestavälistä peräisin olevan ohjeistuksen mukaan heidän jokapäiväistä toimintaa oli huolehtia miehistön oleskelupaikkojen siisteydestä. Meriarkut siirrettiin mahdollisuuksien mukaan pois tieltä, jotta luudalla ja kaapimella pääsi joka nurkkaan käsiksi. Iltaisin profossi asettui vahdiksi ja katsoi matruusien perään, etteivät he jäisi liiaksi juomaan ja heittämään noppaa.(4)
Hänen tehtävänään oli ilmoittaa laivassa tapahtuneista rikkomuksista ja epäjärjestyksestä välittömästi laivan johdolle, jotta he voisivat puuttua asiaan ja oikaista pahantekijöitä. Profossilla oli myös oma roolinsa rangaistuksien annossa. Hän kirjoitti sakkoja ja vastasi vankien valvonnasta.
Profossi kantoi keppiä, joka merkkasi hänen auktoriteettia. Tällä kepillä hän koputti tarpeen mukaan mastoa tai alakannelle meneviä portaita huomauttaakseen laivan väkeä säännöistä.
Lindeloon perhe
Weijert Jacobsz Groenin ja Jannetje Barentsin kaksi tytärtä saavuttivat aikuisiän, menivät naimisiin ja saivat jälkikasvua. Heidän nimensä ovat Aafje ja Grietje Weijerts.
Frank de Boer polveutuu Aafjesta, profossin vanhimmasta lapsesta. Hän meni vuonna 1731 naimisiin Pieter Jansz Lintelin kanssa ja asettui Wieringen-saarelle, sulhasen asuinpaikalle. Siellä kastettiin heidän ensimmäiset lapsensa.(5) Viisi vuotta myöhemmin nuori perhe muutti Medemblikiin, missä Pieter Jansz Lintel osti talon Westerhavenista.(6)
Lintel sukunimi tuntee monta erilaista variaatiota, muun muassa Linteloo ja Lindeloo, jotka on kirjoitettu joko yksittäisellä tai kaksois o:lla. Vaikka Pieter Jansz Lintelin ja Grietje Weijertsin jälkeläisten sukunimi on kirjoitettu kaikilla mahdollisilla erilaisilla variaatioilla, on niistä Lindeloo kaikista hallitsevin kirjoitusmuoto.
On hyvin mahdollista, että Pieter Jansz Lintel oli merenkulkija. Sekä Wieringenissä että Medemblikissä meri oli läsnä ja monet ansaitsivat elantonsa laivalla. Lapsenlapsi Pieter Jansz Lintelistä tiedetään, että hän oli vuonna 1792 ilmoittautunut VOC-laivan palvelukseen.(7) Myös kaksi muuta lapsenlapsenlasta, Wijert Hendriksz Lindeloo ja hänen veljensä Pieter, olivat 1800-luvun alussa merenkulkijoita.(8)
De Boerin perhe
Wijert Hendriksz Lindeloo (1788-1845), joka oli laivuri ja kauppias Medemblikissä, johdattaa meidät Frank de Boerin jäljille Koog aan de Zaanista. Wijertin tytär Maartje Lindeloo meni nimittäin vuonna 1849 naimisiin Reijerus Nicolaas de Boerin kanssa. Hän oli Medemblikissä kunnallinen pesänhoitaja ja osapiirioikeuden sihteeri. Hänen tyttärensä avioliitto osoittaa, että Wijert oli saavuttanut tietynlaisen vaurauden.
De Boerin-Lindeloon perhe tuotti useita notaareja. Vuosien 1891 ja 1957 välillä kolme jälkeläistä hoisivat perätysten notaarin virkaa Hoogwoudissa. Frankin isä oli myös notaari. Hän työskenteli ensin nuorempana notaarina Hoogwoudissa, myöhemmin hänen nimitettiin Schageniin.(9) Frank de Boer kuuluu kahdeksanteen sukupolveen Weijert Jacobsz Groenin jälkeen. Huis te Warmelon profossista ei ole tietenkään jäänyt elävää muistoa. Siitä huolimatta W(e)ijert nimi esiintyy edelleen De Boer suvussa tähän päivään asti!
Kuva: Perhepotretti Reijerus Nicolaas de Boerista ja Maartje Lindeloosta. Kuva on otettu vuonna 1899 heidän 50-vuotishääpäivän kunniaksi. (Frank de Boer)
Kiitos Frank de Boerille Koog aan de Zaanista ja Linda Roosille Westfries Archief-arkistosta.
(1) Westfries Archief (WFA), DTB Medemblik, inv.nro. 2, 20. maaliskuuta 1678 ja inv.nro. 21, 30. heinäkuuta 1678.
(2) WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 21, 22. joulukuuta 1685. Lapset tästä avioliitosta olivat: Lijsbet (13. maaliskuuta 1686) ja Trijntje (31. lokakuuta 1687). Sulkujen välissä kasteen päivämäärät.
(3) WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 22, 7. helmikuuta 1705. Viisi lasta: Aafje (29. elokuuta 1706), Trijntje (11. joulukuuta 1708), Maartje (25. marraskuuta 1710), Grietje (8. marraskuuta 1714) ja Jacob.
(4) Reglement en instructie voor de zee-officieren onder het ressort van het collegie op de Maze. Voor den Provoost (Säännöt ja ohjeistukset merivirkamiehille, jotka kuuluvat Mazen lainkäyttövallan alaisuuteen. Provostille), 1755.
(5) WFA, DTB Medemblik, inv.nro. 23, 24. helmikuuta 1731. Heidän poikansa Jan (10. elokuuta 1732) ja Wijert (29. elokuuta 1734) kastettiin Wieringenissä. Regionaal Archief Alkmaar, DTB Wieringen 2A.
(6) WFA, Gaarder Medemblik, inv.nro. 88, folio 34.
(7) Nationaal Archief, index VOC: Opvarenden. Pieter Weijerse Lintel purjehti ‘Recht door Zee’ nimisellä VOC-laivalla.
(8) Wijert Lindeloon kuolinilmoituksessa kerrotaan hänen olleen laivuri ja kauppias. Delpher.nl, Oprechte Haerlemsche courant, 7. elokuuta 1845. Pieter Lindeloo menehtyi vuonna 1825 fregatti Maria Reigersbergenissä.
(9) Frank de Boer ja Lous Butter, ‘67 jaar notaris de Boer in Hoogwoud’, lehdessä: Dagelijks Brood. Jaarboek Stichting Hoochhoutwout, Hoogwoud, 2011.